Tulevaisuuden traktori ajelee itsekseen
Lähettänyt on huhti 26, 2018 in Blog | Kommentit pois päältä artikkelissa Tulevaisuuden traktori ajelee itsekseen

Maatalous on kokenut samanlaisen harppauksen viimeisen sadan vuoden aikana kuin kaikki muutkin alat. Koneellistuminen ja teknologian hyväksikäyttö on mullistanut maataloutta, ja lisää innovaatioita on kehitteillä jatkuvasti. Kaukana ovat ajat, kun satoa korjattiin hevosten avulla, ja lehmien luku laskettiin kahden käden sormin.

Tutkijat ympäri maailmaa kehittelevät jatkuvasti uudentyyppisiä ratkaisuja viljelyyn ja karjatalouteen. Kestävän kehityksen jalanjäljissä ympäristöä kuormittavia tekijöitä pyritään vähentämään. Fyysisesti raskaita töitä pyritään siirtämään koneille, ja uusia tapoja kasvattaa eläin- ja lihaproteiinia testataan laboratorioissa.

Hyvin harvoilla tiloilla lehmiä lypsetään enää käsin, ja peltojen viljelyssä on jo otettu käyttöön täsmäviljely. Työ saattaa silti olla vielä fyysisesti raskasta, mutta useat tilat ovat jo erikoistuneet tietylle sektorille. Koneita ei välttämättä enää korjata itse, ja pahnat ja oljet eivät tule enää omalta pellolta.

Insinöörit ja tutkijat ovat jakautuneet pariin eri leiriin, kun puhutaan maatalouden tulevaisuudesta. Jotkut kehittävät innokkaasti automatiotekniikkaa tulevaisuuden tiloille, kun taas toiset ovat sitä mieltä, että maatalous kokonaisuudessaan on vanhanaikaista, ja seuraava harppaus on sen siirtäminen teollisiin kasvattamoihin.

Toisaalta voidaan miettiä inhimillistä näkökulmaa. Ihmiset, jotka työskentelevät maatiloilla usein tekevät sen rakkaudesta alaan. On eri asia, käykö monitorista tarkistamassa, että robottitraktorit suorittavat ohjelmoidut toiminnot kunnolla, kun ajaa itse traktoria pellolla. Teknologia saattaa olla hyvä renki, mutta onko siitä maatilan isännäksi?

Automatisoitu navetta ja tulevaisuuden pelto

Karjatalous on nähnyt jo tulevaisuuden. Miljoonaluokan upeat, modernit navetat ovat jo saapuneet Suomeen, ja esimerkiksi Mustialan tila on malliesimerkki niiden toiminnasta. Lähestulkoon kaikki toiminnot on automatisoitu lypsystä lannan koneelliseen siivoamiseen.

Automatisoidut navetat ovat yleensä avomallisia. Lehmät voivat vapaasti kulkea juoma-automaateille, ja lypsyyn niitä houkutellaan väkirehulla. Utareitten pesu suoritetaan robottikädellä, ja vedinkupit ohjataan paikoilleen laserin avulla. Maidosta otetaan näyte alussa, lypsyn kestäessä ja lopussa. Jos maito todetaan huonolaatuiseksi, se ohjataan erilliseen säiliöön.

Lehmien ruokinta on myös koneellistettu. Robotit sekoittavat eri komponentit ja jakelevat sen ohjelmoinnin mukaisesti. Lannan poistamiseen on erillinen robotti, joka kulkee pitkin navettaa ja käy itsenäisesti latautumassa. Modernissa navetassa on jopa lehmien rapsuttamiseen tarkoitettu harja, jota ne oppivat itsenäisesti käyttämään.

Koneellistuminen on muokannut viljelyä ja parantanut satoja jo kymmeniä vuosia. Yhtenä viimeisimmistä käytössä olevista innovaatioista on täsmäviljely. Se ei tarkoita pelkästään paikkakohtaista lannoitusta, vaan sektoreittain tapahtuvaa sadon tarkastelua, jossa myös hyvää satoa tuottavia alueita ajetaan tuottamaan vieläkin paremmin.

Täsmäviljelyssä suositellaan sadonkorjuukalustoon liitettävää satomittaria, jolloin antureilla pystytään mittaamaan järjestelmällisesti eri lohkojen tuottavuutta. Parhaimman tuloksen saa, jos kasvusto mitataan useaan kertaan kasvukautena. Näin muutoksiin voidaan puuttua lähes reaaliajassa.

Isossa Britanniassa suoritettiin vuonna 2017 yliopiston kokeilu, jossa koko tuotantoprosessi pellolla oli automatisoitu. Gps-laitteilla ohjatut traktori ja puimuri suorittivat kaikki työt itsenäisesti aina suorakylvöstä ja kasvinsuojeluruiskutuksista puintiin ja korjatun ohran kuljettamiseen varastotilaan. Minihelikopterin avulla ohrasta otettiin näyte oikean puintihetken arvioimiseksi.

Maatalouden siirtyminen tuotantolaitoksiin

Kuten jo mainittua, osa tutkijoista on sitä mieltä, että maatalous nykyisellään on toivottoman vanhanaikaista ja että se tulevaisuudessa tulee siirtymään pelloilta ja navetoista niihin erikoistuneisiin ruuan tuotantolaitoksiin. Vertikaalikasvihuoneista solutuotantolaitoksiin ravinnon tuottaminen tulevaisuudessa saattaa muistuttaa enemmän tieteiselokuvaa kuin tämänhetkistä todellisuutta.

Led-valaistuksen avulla vertikaalikasvihuoneiden tuotanto ei ole riippuvainen vuodenajasta tai muista ympäristötekijöistä. Pidemmälle erikoistuneissa solutuotantolaitoksissa vain mielikuvitus on rajana. Tietokoneelle voidaan syöttää tietyt kriteerit, ja se tuottaa niiden mukaan ravintoa, joka imitoi alkuperäistä kumminkaan olematta mitään aikaisemmin tunnettua ravintoainetta.

Comments are closed.