Pellot täynnä viljaa
Lähettänyt on maalis 17, 2018 in Blog | Kommentit pois päältä artikkelissa Pellot täynnä viljaa

Kaukana siintää kaurapelto, se lainehtii kullan keltaisena ja tanssii hienoisesti tuulen avustuksella. Vai onko se sittenkin ruista? Vehnää? Mitäs kaikki lajeja sitä nyt viljellään ja kuinka ne erottaa toisistaan? Ainakin ohran tunnistaisin lähietäisyydeltä, ehkä. Ja ei kai meillä nyt ainakaan riisiä viljellä?

Jo peruskoulupohjalta useimmat tunnistavat yleisimmät Suomessa kasvatettavat viljalajikkeet: ohra, vehnä, kaura ja ruis. Jotkut jopa kykenevät muistamaan eri lajien tunnusmerkit, ja millä alueilla Suomessa niitä voi edes viljellä. Pohjoisena maana, jossa kasvukausi on lyhyt, eivät kaikki mahdolliset lajikkeet tänne sovellu.

Vilja on yleisnimike heinäkasveille, jotka soveltuvat ihmisten ravinnoksi. Niistä hyödynnetään kasvin siemen eli jyvä. Maailmalla maissi ja riisi ovat esimerkkejä viljakasveista, joita täällä meillä ei voida ilmaston takia viljellä. Tosin maissia koeluontoisesti meilläkin kasvatetaan, mutta sato menee pääasiallisesti rehukäyttöön.

Vilja on yksi maailman tärkein ravinnonlähde. Hiilihydraattipitoinen kasvi sisältää myös jonkun verran proteiinia, ja myös hivenaineita ja kuituja. Länsimaissa hiilihydraattipitoista ruokavaliota pyritään tasapainottamaan myös muilla ruoka-aineilla, mutta kehittymättömimmissä maissa vilja saattaa muodostaa lähes kaiken syötävän ruuan.

Koska Suomessa kasvukausi on lyhyt, on meillä kahta erityyppistä viljalajiketta. Toinen vaatii huomattavasyi lyhyemmän ajan sadonkorjuuseen ja sitä kutsutaan kevätviljaksi sen kylvön mukaan, toisen kasvukausi on lähes vuosi, ja samantyyppisesti sitä kutsutaan syysviljaksi kylvökauden mukaisesti.

Suomen viljalajikkeet

Ruis on varmaankin kotimaisin vilja, jota voi suomalaiseksi sanoa. Ruista ranteeseen! Ruisleivän raaka-aine ei yllättävästi ole Suomen viljellyin viljakasvi, se on itse asiassa meillä vähiten viljelty vilja. Rukiin vuotuisesta sadosta kumminkin 80 prosenttia käytetään ihmisten ravinnoksi.

Ruista viljellään sekä kevät- että syysviljana. Sen kasvualue Suomessa rajoittuu Etelä- ja Keski-Suomeen. Pisimpänä viljakasvinamme se lakoontuu helposti ja kuten muutkin viljakasvit, on riippuvainen sateista ja talven ja kevään sääolosuhteista. Vehnän lisäksi se on toinen maamme leipäviljoista.

Vehnä on viljalajikkeista kaikkein vanhin. Sen viljelyn katsotaan alkaneen jo 10 000 vuotta sitten. Maailmanlaajuisesti vehnä on tärkein leipävilja. Suomessa sitä viljellään kolmanneksi eniten ja sen sadosta käytetään ihmisten ravinnoksi noin 40 prosenttia. Kevätvehnä on meillä suositumpaa, mutta syysvehnää viljellään myös jonkun verran. Kuten ruista, vehnää viljellään maan etelä- ja keskiosissa.

Ohra, tuo oluen tuttu raaka-aine on Suomen viljellyin rehuvilja. Rehuviljaksi lasketaan lajikkeet, joista suurin osa sadosta menee muuhun kuin ihmisravinnoksi. Ohrasta alle prosentti käytetään ihmisten ruokkimiseen, mutta tähän lukuun ei ole sisällytetty maltaiden valmistukseen käytettävää ohraa, jonka on arvioitu olevan noin 20 prosenttia sadosta. Loput menee rehuiksi. Ohraa viljellään koko maassa, ja sitä arvioidaan viljellyn täälläkin jo 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Kaura yhdistetään myös tiiviisti Suomeen ja suomalaisuuteen. Elovenatyttö keskellä kaurapeltoa on kuin suomineidon ruumiillistuma. Tosin kaurasadosta vain kuutisen prosenttia käytetään ihmisten ravinnoksi, muut sato menee rehuviljaksi. Kaura on Suomen toiseksi viljellyin vilja heti ohran jälkeen, ja sitä viljellään myös koko Suomessa.

Suomessa viljaa viljellään jopa 4 miljardia kiloa vuositasolla kaikki lajikkeet mukaan lukien. Vientiin tästä määrästä riittää noin 500 miljoonaa kiloa, ja pääosin se on rehuviljaa. Tärkeitä vientimaita ovat Yhdysvallat, Saudi-Arabia ja jotkut pohjois-Afrikan maat.

Perinteisten jauhojen ja niistä tehtyjen tuotteiden lisäksi Suomessa on viime vuosina tuotekehitelty muitakin viljan käyttötapoja. Nyhtökaura on yksi viime vuosien menestystuotteista. Siihen kauran lisäksi on käytetty papukasveja, ja tuotetta voi käyttää lihan tyylisesti. Sen suosio on ollut alusta asti suurta ja kehittäjien mukaan luvassa on muitakin samantyylisiä tuotteita lähitulevaisuudessa.

Comments are closed.