Maidon käsittely ennen ihmisravinnoksi päätymistä
Lähettänyt on elo 13, 2019 in Blog | Kommentit pois päältä artikkelissa Maidon käsittely ennen ihmisravinnoksi päätymistä

Maito, tuo suomalaisten lempijuoma. Sitä on juotu kautta aikojen, lypsetty käsin ja tuotu pöytään. Lypsetty koneita avuksi käyttäen ja lähetetty sitten meijeriin jatkojalostusta varten. Voidaan sanoa että suomalainen maito on yksi puhtaimpia maitoja maailmassa. Erilaiset maidonlaatu tarkkailu säädökset ovat Suomessa erittäin tiukkoja ja jokaiselta maidontuottajalta vaaditaan niiden ehdotonta noudattamista. Nykyajan teknologia mahdollistaa maidon käsittelyn sellaiseksi että se sopii lähes kaikkien juotavaksi. Käsittely noudattaa erittäin tarkkaan määriteltyjä sääntöjä ja vaiheita parhaimman laadun tavoittamiseksi. Siinä missä luomumaidot ovat mahdollisimman mahdollisimman vähän käsiteltyjä, erilaiset erikoismaidot käyvät läpi huomattavasti pidemmän käsittelyprosessin ennen pakkaukseen päätymistä. Maito kerätään lypsytiloilta joka toinen päivä parhaimman laadun takaamiseksi. Tilalla maitotankeissa säilytetty maito pidetään tietyn asteisena sähköisen jäähdytysjärjestelmän avulla ja maidon noutava tankkiauto toimii samalla periaatteella. Tankkiauto kuljettaa maidon meijerin erityisesti maidon vastaanotolle suunnitellulle osastolle. Vastaanotto-osastolla maidolle suoritetaan tarvittavat testit maidon laadun takaamiseksi. Jos maito läpäisee kaikki mahdolliset terveys- sekä laatuvaatimukset se pumpataan siiloihin josta se sitten lähtee seuraavaksi jatkokäsittelyyn. Erilaisia jatkokäsittelyjä Suomessa ovat separointi, vakiointi, lämpökäsittely eli pastörointi ja toisissa maitotuotteissa homogenointi. Näiden prosessien jälkeen maito pakataan erilaisiin pakkauksiin käyttötarkoituksen mukaan ja lähetetään myytäväksi kauppoihin.

Erilaiset maidon käsittelymenetelmät

Aivan ensimmäiseksi raakamaito käy läpi separoinnin ja vakioinnin. Tällä pystytään säätämään maidon rasva-arvo. Separoinnilla rasva irrotetaan maidosta mekaanisesti. Näin saadaan sekä rasvatonta maitoa että kermaa. Sen jälkeen maidon rasvapitoisuus säädetään vakioinnin avulla halutulle tasolle. Raakamaidon rasvapitoisuus on normaalisti noin 4,3% ja vakioinnin jälkeen siitä saadaan säädettyä eri maitoja kuten kevytmaito.

raakamaito

Homogenointi estää sen ettei rasva nouse maidon seistessä sen pintaan. Sen tuloksena maidosta tulee mukavammin juotavaa. Maito kulkee ahtaa homogenointiventtiilin läpi joka aikaansaa sen että rasvahiukkaset jakautuvat todella pieniksi ja tasaiseksi maidon joukkoon. Homogenointi ei vaikuta laktoosin rakenteeseen. Useimpia luomu maitoja ei homogenoida ja siksi niissä oleva rasva yleensä kertyy kerrokseksi maidon päälle. Suomessa kaikki maito pastöroidaan. Pastörointi on maidon perus lämpökäsittelyä. Se tappaa ihmisen terveydelle haitalliset bakteerit, mutta säilyttää kuitenkin erilaiset terveydelle hyödylliset mikrobit. Pastörointi tapahtuu niin että maito kuumennetaan nopeasti +72˚C:seen 15 sekunniksi ja sen jälkeen heti jäähdytetään alle +6˚C:seen. Pastörointi on vanha ja turvallinen menetelmä joka ei vaikuta mitenkään makuun tai koostumukseen. Hieman kehittyneempi ja maidon säilytysaikaa pidentävä pastörointi menetelmä on nimeltään korkeapastörointi eli ESL-käsittely (Extended Shelf Life). Maito kuumennetaan kuten normaalissa pastöroinnissa, mutta käyttäen kuumempaa lämpötilaa +125˚c-135˚C vain 0,5-2 sekunnin ajan. Tämän jälkeen se jäähdytetään nopeasti +6˚C:seen kuten perinteisessäkin pastöroinnissa. Maito maistuu samalta, mutta säilyvyysaika on pidempi. Iskukuumennuksessa eli UHT-käsittelyssä (Ultra High Temperature Processing) maito kuumennetaan vähintään 135˚C:seen muutamien sekuntien ajaksi jonka jälkeen se jäähdytetään nopeasti. Se tuhoaa maidosta kaikki mikro-organismit ja on täten pastörointia huomattavasti voimakkaampi lämpökäsittely. Jäähdytettynä se pakataan sterilisoituihin mikrobivapaisiin pakkauksiin joissa se säilyy huoneenlämmössä jopa monta kuukautta. Laktoositon maito syntyy kun maitosokeri eli laktoosi käy läpi hydrolyysi prosessin. Tässä prosessissa laktoosi hajoaa glukoosiksi ja galaktoosiksi. Vähälaktoosisissa tuotteissa hydrolysoidun laktoosin määrä on vähintään 80 prosenttia. Laktoosin poistamiseksi kokonaan maidosta käytetään kromatografista menetelmää, se myös vähentää huomattavasti laktoosin sisältämän energian määrää laktoosittomissa maitotuotteissa.

suomalainen maito on korkealaatuista

Ennen homogenointia maitoon voidaan lisätä D3-vitamiinia, jonka homogenointi prosessi sekoittaa tasaisesti maitoon. Suomessa maitotuotteisiin lisätään usein D-vitamiinia ja sen lisätty määrä on mainittu pakkauksessa. Suomalainen maito on erittäin turvallisesti tuotettua ja käsiteltyä. Kuluttajan ei koskaan tarvi olla huolissaan maidon laadun puutteista ostettaessa suomalaista maitoa. Ulkomailla maitoa juodessa on hyvä tarkistaa pakkauksen merkinnät ja miten maito on käsitelty. Maito on terveellinen juoma koko perheelle.

Comments are closed.