Maatalous kivikaudesta tulevaisuuteen | Viljelijan Kone Messut
Maatalous kivikaudesta tulevaisuuteen
Lähettänyt on helmi 28, 2018 in Blog | Kommentit pois päältä artikkelissa Maatalous kivikaudesta tulevaisuuteen

Monia voi yllättää se, että suomalainen maatalous on jo 7000 vuotta vanhaa. Historiallisissa tukimuksissa on selvitetty, että ensimmäinen Suomessa viljelty kasvi on ollut Kouvolan alueella kivikaudella viljelty proteiinirikas tattari, jolla todennäköisesti täydennettiin kivikautista ruokavaliota joka koostui lähinnä marjoista, pähkinöistä, riistalinnuista ja kaloista. Noin tuhat vuotta myöhemmin Suomessa viljeltiin ohraa, ja 900-luvun alussa kaskettiin, eli polttoraivattiin kuusimetsiä rukiin viljelyyn. Maanviljelyn yleistymisen myötä vaeltava elämäntyyli päättyi ja alkoi pysyvien asuinsijojen rakentaminen, joka mahdollisti omaisuuden keräämisen kun tavaroita ei enää tarvinnut kuljettaa mukana. Pysyvät asuinsijat, maatalous ja eläinten pito muokkasivat maaperää ja ympäristöä kohti sitä minllaisena koemme maaseudun tänä päivänä.

Maatalouden kulta-aika

Noin 80%, eli suurin osa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta 1800-luvun lopulla. Suomen tärkein vientituote ei ollut silloin puutavara tai metalliteollisuuden tuotteet vaan maataloustuote voi, jota myytiin eritoten Venäjän suuntaan. Yksi sen ajan tärkeimmistä uudistuksista olikin separaattori, jolla erotettiin maito kermasta, ja joka tehosti kotitalouksien kykyä valmistaa voita tekemällä prosessi nopeammaksi ja tehokkaammaksi sillä maidon määrä voikilon tuottamiseen pieneni merkittävästi. Samoihin aikoihin siirryttiin myös leipäviljan viljelystä karjatalouteen koska Venajältä saatiin halpaa viljaa, ja taas sinne suuntaan karjatalouden tuotteet kävivät hyvin kaupaksi. Myös puutavara alkoi käydä hyvin kaupaksi kasvavan metsäteollisuuden myötä, ja väistämättä Suomi alkoi siirtyä rahatalouteen. Vielä 1950-luvun aikaan maatalouden asema Suomessa oli hyvin merkittävä, mutta aika nopeasti toisen maailmansodan jälkeen Suomi teollistui ja uusia työpaikkoja syntyi kaupunkeihin. Maataloudessa koettiin myös suuria muutoksia kun erilaisten maatalouskoneiden käyttö lisääntyi sekä lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet yleistyivät. 1960-luvulla maatalouden osa elinkeinona oli pienentynyt huomattavasti, ja vuonna 1970 maa- ja metsatalouden piirissä työskenteleviä suomalaisia oli enää 17,6% väestöstä. Monet pienet maatilat olivat 70-luvulla joutuneet lopettamaan toimintansa koska maatalous kärsi ylituotannosta eikä töitä ollut tarjolla. Toisaalta taas maaseudulle sen murroksessa jääneet saivat nauttia maaseudun kehittämistoimenpiteistä ja heidän tulotasonsa kasvoi, tilat olivat isompia ja he olivat poliittisesti tietoisia oman elinkeinonsa puolustajia. 1980-luvulla maatalouden ylituotanto toi tuotannon rajoittamissäännöt sekä viljelykiellot maanviljelijöiden päänvaivaksi.

EU ja tulevaisuus

Ennen kuin Suomesta tuli EU:n jäsen, olivat peruselintarvikkeet hintasäännöstelyn alaisia ja elintarvikkeiden tuonti oli luvanvaraista. Kun tuontisuojat poistuivat EU:n sisällä, tuli Suomen eintarvikemarkkinoille ja kauppojen valikoimiin monipuolisia uutuuksia. Maanviljelijät vastustivatkin EU:hun liittymistä lähes yksimielisesti koska he pelkasivät että EU jäsenyys ja tuottajahintojen puolittuminen johtaisi heidän elinkeinonsa alasajoon.


EU ja tulevaisuus

Vaikka EU:n vaikutusta Suomen maatalouteen pelättiin, EU maiden yhteisesti päätetyt maatalouspolitiikan tavoitteet olivat hyvin samanlaiset kuin Maatalous 200-komitean laatimat tavoitteet ennen EU jäsenyyttä. Kansallisille maataloustavoitteille jätettiin myös liikkumavaraa, ja esimerkiksi Suomi sai luvan maksaa maataloustukia enemmän pohjoisessa kuin etelässä erilaisista maantieteellisistä kasvuolosuhteista johtuen. Yleisesti ottaen koko maassa maanviljelijöiden tuet kasvoivat EU:n myötä, ja voidaan sanoa että suomalaisen maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä täysin riippuvainen tuista. Suomen maatalouden tulevaisuuden näkymät eivät ainakaan lukujen perusteella näytä ruusuiselta.  Luonnonvarakeskuksen ennusteen perusteella Suomen maatilojen määrän ennustetaan puolittuvan seuraavan 25 vuoden aikana. Eritoten sikatilojen määrä uhkaa vähentyä huomattavasti nykyisestä 3000 tilasta alle 500:n tilaan. Tähän on monta syytä alkaen ilmaston muutoksista, maatalouden tuotantokehityksestä suurempiin peltoaloihin ja karjakokoihin sekä EU:n tukien pieneneminen. Myös muutokset maatalous- ja geeniteknologiassa sekä EU:n sisäiset uudistuspaineet näyttäytyvät uhkina.

Mutta myös positiivistakin ajattelua löytyy, ja etenkin uudenlaiset tulolähteet kuten biotalous ja vaihtoehtoinen enrgiatuotanto voivat olla maaseudulle mahdollisuus. Ilmastonmuutos saattaa myös hyyödyttää runsasvetistä Suomea, kun muualla ilmaston lämpenemisen myötä kuivuus lisääntyy.

 

Comments are closed.